Huomenna eli tänään, mutta.. Edinburgh!

Mitä tulee mieleen Edinburghista? Skotlannin pääkaupunki, vanha, gootti, linna, näitä kaikkiahan se tosiaan oli, ja Glasgowilaisille tutuille jo tullut ihmeteltyä sitä, miten kaksi toisiaan niin lähellä (n.60km) olevaa kaupunkia voivat olla niin erilaisia ja silti niin samanlaisia?

Lauantaina oli siis tarkoitus käydä Edinburghissa Strathclyden international societyn järjestämällä matkalla johon kuului linnakierros ja vapaa-aikaa iltaan asti, mutta viime hetkellä, edellisenä iltana myöhään siis, matka peruttiin ja myö sitten huomattiin tämä vasta puoli kahdeksan aamulla kun oltiin jo käytännössä ovensuussa menossa. Noh, lähdettiin sitten kahdenkeskiselle expeditionille tuonne klassiseen kauhun tyyssijaan kun oltiin pettymys saatu karistettua ja pienet lisänokoset palloon :P 50min junassa ja tadaa, aurinkoinen Edinbrööh! Ensivaikutelma hieman hämmensi kun ei oikein tiennyt mihin mennä, mutta koska aikaa oli aamu 11:sta klo 11 illalla jolloin viimeinen juna lähtisi takaisin Glesgaan, niin nou panik. Heti Waverleyn steissiltä päästessä oli semmoinen tuntu että hetkonen, missäs nyt oikein vaikutetaan? Alla kuvassa näkymä steissin takaa olevalta sillalta, vasemmalla vanhaa kaupunkia, keskellä steissin kattoa oikealla uutta kaupunkia sekä Scott monumentin siluettia, fabulous! Eikä siinä vielä kaikki.

Koko päivä meni käytännössä kävellessä ympäri sitiä, tutustuessa paikkoihin. Mitä löytyy mistäkin, missä on west end, missä uusi kaupunki ja sen hienoudet, missä linna ja kauhuturistimatkat (Veera haluu semmoselle;D) ym.

Asia joka kiinnitti eniten huomiota, oli se että kaupunki oli kokonaisuutena huomattavasti siistimpi kuin Glasgow, varmasti johtuu pääkaupungin statuksesta ja siitä että turisteja Edinburghissa käy huomattavasti enemmän joten paikoista pidetään ehkä parempaa huolta ja siihen ajetaan resursseja. Tästä tykättiin! Mielenkiintoisimpia paikkoja tietty vanha kaupunki, sekä sen keskellä, kukkulalla oleva Edinburghin linna, vitti, sitä aina miettii että miten kummassa ne on saanu rakennettua tollasia kamalia kolhooseja joskus vuonna rauta ja haggis! ;O Linnan liepeillä oli paljon turistirysiä, kuten arvata saattoi, Juho kääntyi mielenkiintoisuudessa tietenkin Scotch whisky heritagen, ehkä skotlannin suurimman viskikaupan ja viskitiedonlähteen, puoleen, Veera enemmän Camera obscuran, 150 vuotta vanhan peili ja illuusiotekniikoihin erikoistuneen kokemuskeskuksen puoleen. Viskistä ei sen enempää, mutta Camera obscura oli kyllä hyvä kevennys reissuun, viisi kerrosta ja nauratti aika kovaa, jos käy kaupungissa, sinne on pakko mennä, yksinkertaista mutta toimivaa hupia (alla todiste) :D

Erityisesti vanhan kaupungin goottityyli iski lujaa, hemmetin hienoa maisemaa, paljon pubeja(Noh, ollaanhan sentään Skotlannissa), rafloja, viihdettä (josta parhaimpana ehkä royal milella pelleillyt/taikonut silinteripäinen ginger joka kiusasi ohikulkijoita mutta piti hyvää showta paikalle jääneille :D) ja kauhua, jota pitää varta vasten lähteä tsekkaamaan erikseen toisella kertaa (horrortoureja järkkää varmaan sata eri tahoa) jotta pääsee vähän vanhan liiton selkäpiitä karmiville yöllisille hautausmaakeikoille :P Goottejakin nähtiin! Etsittiin paikkaa jossa voitaisiin "virkistäytyä", ja vanhan, nykyään baarina toimivan pankin nurkan takana pyörikin plutoona lepakoita, ehti jo ajatella että eikö niitä nyt edes OLE täällä! :D

Eikä jaksettu edes olla puoleen kahteentoista, alkoi väsyttää ja jalkojakin särkeä, mutta hyvät yhdeksän tuntia pyörittiin. Varma nakki mennä takaisin, kympillä kun pääsee edestakaisin junalla, RAF!

Kirjoittaa voisi vaikka kaksi tuntia koko päivästä, mutta suoraan sanottuna ei jakka sitäkään enää, postaa pari kuvaa niin eiköhän se siitä, joka tapauksessa suositellaan jokaiselle käyntiä jos tänne suunnalle joskus sattuu!

Scott monument, Princes street gardensin laidalla

Castle of Edinburgh

Princes street gardens keskellä kaupunkia, näkymä vanhaan kaupunkiin

Näkymä yli vanhan- ja uuden kaupungin Camera obscuran katolta

Illan tullen tulee myös valoa, kohti westendiä!

Viikko yhdeksän, oli synkkä ja myrskyinen.. NÄÄ.. aurinko paistaa!

Kaikenlaista näihin viikkoihin mahtuu, ja niitä on jo kahdeksan takana! Aika lentää suht rivakasti, se on välillä hyvä ja välillä huonokin juttu, tuntuu että jää hirveesti näkemättä jos ei liiku koko ajan mutta sitten toisaalta tekisi mieli olla välillä paikallaankin ja ottaa vaan lungisti.

Saatiin toissaviikolla lisää vieraita, tällä kertaa Suomesta, ja kaikenlaista ohjelmaa siihen väliin mahtuikin. Mieluisimpana tuomisina saatiin salmiakki ja suomalaista lukemista, sekä, ylläri ylläri ei tällä saarella aina sadakaan, AURINKO! hemmetti, koko viikon paistaa porotti, ja vaikka välillä viileä tuuli kävikin ja illat olivat suhteellisen koleita, päivät menivät paistatellessa ja sisällä oleminen tuntui suoraan sanottuna synniltä :)

Viikko sitten lauantaina päästiin tutustumaan paikalliseen historiaan, matkasimme Strathclyden international societyn kanssa Blair Athollille paikalliseen linnaan (kuva alla) jolla on nimellisesti oma herttua vielä tänäkin päivänä, hän tosin asuu Etelä-Afrikassa ja saapuu paikalle vain vuosittaisten ylämään kisojen aikoihin. Löytyi linnalta oma armeijakin joka on koottu paikallisista ihmisistä, noin niinkuin kaiken hyvän lisäksi :D Linnan miljöö ja ympäristö sijaitsee Skotlannin varsinaisilla ylämailla ja maisemat olivat sen mukaiset, nättejä puroja ym. sekä tietysti jylhiä lumihuippuisia nummia, niissä on jotain kummallista saletisti kun Juho on ihan mehuissaan niistä!

Matka linnalta jatkui iltapäivällä kohti Glenturretin viskitislaamoa, jossa tislataan niinkuin tuntematonta litkua kuin Famour Grousea. Glenturret on Skotlannin vanhin toiminnassa oleva tislaamo, ja pääsimme kierrokselle itse tislaamoon mutta valitettavasti kierroksen aikana valokuvaaminen oli kielletty tislaussalaisuuksien leviämisen välttämiseksi sekä ihan puhtaasti turvallisuusseikkana kun joka toisessa ovessa luki että räjähdysvaara :D kierroksen päätteeksi saimme ottaa osaa maisteluun ja reissun miehinen osapuoli menikin sekaisin flindasta jota ei saa mistään muualta kuin itse tislaamosta ja parista muusta erikoisliikkeestä Skotlannissa. Semmoinenhan sitten hankittiin ja pullon isoisästä kuva alla, hinta ainakin on kohdallaan :D

"The Famous Grouse experience at Glenturret, Scotlands oldest distillery Est. 1775"

Vielä kiitos Jennille ja Saaralle kun toivat auringon ja kävivät kattoos meittii!

Huomenna settiä Edinburghista jossa myös ehdittiin vilahtaa, kuinka erilaisia voi kaksi näin lähellä toisiaan olevaa kaupunkia olla.. Silti samanlaisia? :o

Lunta sopivasti

Täällä  sato aamulla vähän lunta, pikkusen levähti silmät auki ku avas verhot. "oho" :P No eipä se maassa kestä ja jotain rännän näköstähän tuo olikin että ei tuossa lumiukkoja pääse oikein tekemään..

Viikonloppu oli aika kiva koska Juholla sattui olemaan kaveri Lontoon tienohilta käymässä Aberdeenissa, pohjoisempana Skotlannissa, tsekkaamassa paikallisen yliopiston tarjontaa ja meininkiä yleensäkin, niin paluumatkalla etelään hän sitten tuli käymään meidän iloksemme Glasgowissa. Kuusi vuotta on pitkä aika ja kaveri oli muuttunut mutta asiaa riitti ja lauantai menikin pitkälle aamuyön tunneille asti. Vanhoja kavereita on kiva nähdä ja jos niitä oman kotimaan ulkopuolella on niin näkeminen voi joskus olla suhteellisen hankalaa. Mutta sitten kun nähdään niin positiivinen lataus on ainakin taattu.

Tänään on vuorossa miesten vuoro. Glasgowissa on elokuvafestivaalit 17-27 helmikuuta niin pitää käydä katsomassa vaikka pari klassikkoa ja uutuutta, jos saisi sivistettyä itseään muullakin kuin Hollywood soopalla (vaikka True Grit olikin ihan kiva). Opaslehdykkä on kovassa käytössä jos meinaa helmet poimia seasta ja googlata täytyy kovalla kädellä myös :)

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, ainakaan Juholle, huhtikuussa 23 päivä on Juhon lempijoukkueen Liverpool FC:n peli ja lähtää kattomaan sitä niitten kotistadionille. Juho is excited. REALLY! :D

GLESGAA!

Veera:

Ennen matkalle lähtöä sain käytännön vinkin ystävältäni Kakelta, joka oli käynyt samanmoisessa vaihdossa Irlannissa viime syksynä. Käytännön vinkki oli lyhyt ja ytimekäs: " taula, ota juustohyölä mukaan, muuten ei tule elämästä mitään". Koska olen käytännöllinen viimeisen-illan-pakkaaja menin ja unohdin koko höylän. Paikan päällä ja normaalin arjen alettua, huomasimme että juusto myydään täällä lähinnä valmiiksi siivutettuina, 200 gramman pakkauksissa, mikä on tietenkin täysin järjenvastaista, koska Suomessa vedetään samaa kilon edamia ainakin 3 viikkoa. No kamala kuluttajakriisihän tästä täytyi kehitellä ja perustella jokaisessa pikku-putiikissa ramppaamista sillä että " nyt on löydettävä se höylä ettei mene liikaa rahaa ja tule kamalasti roskaa". Turhautumiseen asti sitä höylää etsittiin ja tilailtiin Suomesta, kunnes sitten eräällä kauppareissulla kävelimme "ihan läpällä" keittö-ostaton ohi, ja KAS ,siellähän se höylä killutteli muiden siivilöiden ja lastojen seassa! Voi mikä onni!

Noh, nyt se juustohöylä lojuu astiakaapissa käyttämättömänä ties monetta päivää kun eihän sillä mitään tee ennen kun nuo valmiit satatuhatta siivua juustoa on syöty pois..

Juho:

Käytiin paikallisessa puistossa, tai miten country park nyt Suomeen taipuukaan, mutta isosta "luonnonpuistosta" on kuitenkin kyse, googlatkaa pollok country park glasgow, niin sieltä löytyy. Hyvin hoidettua nurmikenttää, puustoa ja muuta floraa ja faunaa (JA KARVASII LEHMII! :D) Veera pelkäs niitä hihi. pääasiallisena tarkoituksena oli kuitenkin käydä kattomassa paikallisen jo edesmenneen valokuvaajan kuvista kasattua valokuvanäyttelyä myöhäisestä imperialistisesta Kiinasta 19:ltä vuosisadalta, mielenkiintoinen kokonaisuus ja hienoja kuvia :) Näyttelypaikkana toimi aiemmin mainitun puiston keskellä sijaitseva museomainen tila, The Burrell Collection. Kummallinen sijoitus museotilalle, mutta suurin osa muista taideaarteista joita paikka pitää sisällä on lahjoittanut nimensäkin paikalle antanut Sir William Burrell, jolla oli vaatimus että tavarat pitää sijoittaa mahd. kauas keskustasta, niin lopulta sitten löytyikin tommoin pusikko 16 mailin päästä pahimmasta savusumusta :P Plus, tykkäys sille että museot on täällä "ilmaisia", joka nurkalla on kyllä donation boxeja joista ei kyllä ihan maksamattakaan kehtaa ohi kävellä. Ja sitten urheiluun! 

Ei ole paljon pyhättöjä Suomessa jalkapallolle, tuolle lajeista uljaimmalle, mutta kyllä sydäntä lämmittää kun asutaan ihan semmoisen paikan vieressä, tarkemmin sanottuna stadikan yhteydessä. Ja huomenna on erään pienemmän paikallisen jengin (Celticsin ja Rangersin lisäksi) peli tossa noi, ja me mennää kattoo! JEE! Tai mie meen kattoo ja Veeran on nyt vaan pakko tulla völjyy. Kuvassa näkymä mein kämpin ikkunasta, ei sojota ihan suoraan kentälle mutta kyllä sitä peliä täältäkin kattoo jos ei kehtuuta mennä pihalle tai bungaa lipusta ;D noei, support ja lehtereille istuu!

                                                I love this country! :D

Kouluviikko 2, maistiainen Skotlannin talvea ja KV-bailut

Nonnih, sitä on saatu toinen kouluviikko kunnialla loppuun, tänään tuntui ainakin Juhosta siltä että opetus ja englannin kielen lukeminen sekä sen luetun "bonjaaminen" alkaa toimia, vielä sitä murteen kanssa painimista niinkuin tähänkin asti mutta ainakin kiva kun tuntuu siltä että jotain progressiakin olisi tapahtumassa :) Vähän häikkää kurssien kanssa sähkövaltakunnassa eli paikallisessa moodlessa mutta eivätpä ne onneksi itse opintoihin vaikuta.

Keli on ihan hirvee! Kaksi päivää tuullut ja satanut ja koska asutaan vallan penthousessa niin kuulostaa sille että katto meinaa välillä revetä liitoksistaan irti ja lähteä kohti golfvirtaa :D hienosti se ainakin aaltoilee kun sen ikkunasta näkee... huu

Illalla on iso tervetuliaisjuhla kaikille semester kakkoselle tulleille kv-opiskelijoille, sinne bongailemaan naamoja ja ties vaikka löytyisi pari fellow finskiäkin joukosta, sitä sitten odotellessa :) Student union on täällä sitten semmoinen pieni kahdeksankerroksinen lafka jossa on kolme baaria ja yökerho, kaikenlaista toimintaa ja muuta härpäkettä, käykääs tutustuu sivulla http://www.strathstudents.com/ . Siitä Suomelle mallia ;)

PS. Juho innostui blogin pitämisestä kun se kerran aloitettiin, tekstiä ilmeisesti siis luvassa ettei jää pelkkään alkufiilisten sepittämiseen...


VEERA & JUHO

lähtö, saapuminen ja ekat pari viikkoa melskettä

Paikalle on päästy aurinkoiseen Glasgowiin ja ensimmäiset pari viikkoa ovat menneet kyllä verrattain erittäin nopeasti. Lähdimme matkaan Mikkelistä sunnuntaina 16.1. ja perillä Glasgowssa 18.1 aamuysiltä, parin lentomatkan ja Gatwickin lentokentällä jokseenkin omituisessa japanilaisessa, lasiseinäisessä (!?!?) hotellissa vietetyn rauhattoman yön jälkeen fiilis päästä perille oli kyllä hieno. Ensimmäiset tuntemukset, MAHTAVAA! EI LUNTA! :P

Hirveän vetistäkään ei ollut joten ensivaikutelma ilmastosta ei natsannut ihan niitä perimmäisiä suomalaisia käsityksiä. Asunnon etsiminen ennen matkaan lähtöä oli erittäin rasittava vaihe koko vaihtoa ja sitä ei oltukaan saatu ennen kuin päästiin perille, pari ensimmäistä yötä menikin eurohostelissa jonka jälkeen saimme kuin saimmekin pysyvän asunnon (tosin ikävä hostelin mukavan pehmyttä patjaa).

Paikalliset ovat olleet ensivaikutelmien mukaista, erittäin mukavaa, vieraanvaraista, puheliasta, ja varsinkin puheliasta, sanottiinko jo puhelias? Ja kielestähän ei saa joskus mitään tolkkua, glaswegianit tykkäävät selittää meille joskus kolmekin kertaa mitä tuli sanotuksi kun ei meinaa korva vielä taipua, kuulemma joku hetki menee tottuessa, onneksi täällä ollaan ylpeitä kielestä ja kulttuurista niin ei haittaa jos vähän menee ohi välillä;)
Kaupunki on myös erittäin hieno, rakennukset ovat vanhoja ja todella kauniita, koulukin on kuin joku linna :P (kuvassa ylempänä: Jordanhill Campus, David Stow Building. Alempana: Glasgowin keskustaa)

Koulukin siis löydettiin, täällä on hieman sama juttu kuin Mikkelissä, pääkampus keskustassa jossa lähes kaikki alat ja sitten meillä muutaman mailin päässä keskustasta länteen omalla kampuksella jossa humanistiset alat sijaitsevat ;D onneksi hieno ja viihtyisä west-end putiikkeineen ja pubeineen sijaitsee myöskin tuolla alueella (höhö) joten keskustaan ei aina tarvitsekaan singota. Täällä liikutaan hienosti bussilla ja opiskelijalle viikkokortti maksaa noin kympin, jos ostaa useammalle viikolle niin tulee aina halvemmaksi.

Kurssit jotka valitsimme ovat juuri sopivia ajatellen opintoja Suomessa, joten ne ovat samaa asiaa, mutta englanniksi, ja tämähän käy kohta valmistuville opiskelijoille hyvin :) Nii ja koulussakin puhutaan skottiaksentilla Glaschuuus steill!

Joka kurssilla on mukavat opettajat ja englannin kielen taidosta ollaan saatu hyvää palautetta niin paikallisilta uusilta tuttavuuksilta kuin myös opettajiltakin, joten kyllä tässä vielä pärjätään ennenkuin ruvetaan murtamaan paikallisittain ;)

Kirjoitellaan lisää tästä eteenpäin hieman useammin :)

PS. netti voisi kyllä funkata joskus vähän paremmin, Suomessa totuttu ei toimi aina joka paikassa.... Not adaptation, transforming!

JUHO & VEERA