Ennen matkalle lähtöä sain käytännön vinkin ystävältäni Kakelta, joka oli käynyt samanmoisessa vaihdossa Irlannissa viime syksynä. Käytännön vinkki oli lyhyt ja ytimekäs: " taula, ota juustohyölä mukaan, muuten ei tule elämästä mitään". Koska olen käytännöllinen viimeisen-illan-pakkaaja menin ja unohdin koko höylän. Paikan päällä ja normaalin arjen alettua, huomasimme että juusto myydään täällä lähinnä valmiiksi siivutettuina, 200 gramman pakkauksissa, mikä on tietenkin täysin järjenvastaista, koska Suomessa vedetään samaa kilon edamia ainakin 3 viikkoa. No kamala kuluttajakriisihän tästä täytyi kehitellä ja perustella jokaisessa pikku-putiikissa ramppaamista sillä että " nyt on löydettävä se höylä ettei mene liikaa rahaa ja tule kamalasti roskaa". Turhautumiseen asti sitä höylää etsittiin ja tilailtiin Suomesta, kunnes sitten eräällä kauppareissulla kävelimme "ihan läpällä" keittö-ostaton ohi, ja KAS ,siellähän se höylä killutteli muiden siivilöiden ja lastojen seassa! Voi mikä onni!
Noh, nyt se juustohöylä lojuu astiakaapissa käyttämättömänä ties monetta päivää kun eihän sillä mitään tee ennen kun nuo valmiit satatuhatta siivua juustoa on syöty pois..
Juho:
Käytiin paikallisessa puistossa, tai miten country park nyt Suomeen taipuukaan, mutta isosta "luonnonpuistosta" on kuitenkin kyse, googlatkaa pollok country park glasgow, niin sieltä löytyy. Hyvin hoidettua nurmikenttää, puustoa ja muuta floraa ja faunaa (JA KARVASII LEHMII! :D) Veera pelkäs niitä hihi. pääasiallisena tarkoituksena oli kuitenkin käydä kattomassa paikallisen jo edesmenneen valokuvaajan kuvista kasattua valokuvanäyttelyä myöhäisestä imperialistisesta Kiinasta 19:ltä vuosisadalta, mielenkiintoinen kokonaisuus ja hienoja kuvia :) Näyttelypaikkana toimi aiemmin mainitun puiston keskellä sijaitseva museomainen tila, The Burrell Collection. Kummallinen sijoitus museotilalle, mutta suurin osa muista taideaarteista joita paikka pitää sisällä on lahjoittanut nimensäkin paikalle antanut Sir William Burrell, jolla oli vaatimus että tavarat pitää sijoittaa mahd. kauas keskustasta, niin lopulta sitten löytyikin tommoin pusikko 16 mailin päästä pahimmasta savusumusta :P Plus, tykkäys sille että museot on täällä "ilmaisia", joka nurkalla on kyllä donation boxeja joista ei kyllä ihan maksamattakaan kehtaa ohi kävellä. Ja sitten urheiluun!
Ei ole paljon pyhättöjä Suomessa jalkapallolle, tuolle lajeista uljaimmalle, mutta kyllä sydäntä lämmittää kun asutaan ihan semmoisen paikan vieressä, tarkemmin sanottuna stadikan yhteydessä. Ja huomenna on erään pienemmän paikallisen jengin (Celticsin ja Rangersin lisäksi) peli tossa noi, ja me mennää kattoo! JEE! Tai mie meen kattoo ja Veeran on nyt vaan pakko tulla völjyy. Kuvassa näkymä mein kämpin ikkunasta, ei sojota ihan suoraan kentälle mutta kyllä sitä peliä täältäkin kattoo jos ei kehtuuta mennä pihalle tai bungaa lipusta ;D noei, support ja lehtereille istuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti